Jalkaterapia ebet

Tmi Elina Elisabet tarjoaa jalkaterapia palveluita, joihin kuuluu mm. Iho- ja kynsi muutosten hoito, toimintoja tukevat terapiat

Filtering by Tag: jalkaterapia

Syylä vai känsä?

Syylät ja känsät ovat yleisiä ihomuutoksia jaloissa, ne voivat nopeasti katsottuna näyttää ihan samanlaisilta. Usein tietämättömälle voikin käydä niin ,että hoitaa känsää syylänä tai toisinpäin. Vaikka känsä ja syylä saattavat näyttää samalta, ne ovat aivan eriasia ja niitä hoidetaan eritavalla.

Syylä (syylend.fi)

Syylä (syylend.fi)

 

Syylät  ovat papilloomavirusten aiheuttamia hyvänlaatuisia kasvaimia ihossatai limakalvoilla. Papilloomavirukset ovat yleisiä väestössä. Tartunta tapahtuu kosketuksessa. Aika tartunnasta näkyvän syylän ilmestymiseen voi tavallisessa syylässä olla muutaman viikon.  Ihon sisään kasvavan syylän päälle usein muodostuu myös kovettumaa, ja sen takia tunnistaminen voi olla hankalaa.

Känsä on taaspaksuuntunutta ja tiivistynyttä ihoa pienellä ihoalueella, joka on ruvennut kasvamaan ihon sisään.  Känsä voi muodostua esim. keskelle laajempaa kovettumaa. Känsän aiheuttaa mekaaninen paine ja hankaus.  Känsä alkaa muodostua, kuin iho puolustautuu liiallista painetta vastaa paksuuntumalla.  Känsiä esiintyy yleisesti päkiöiden alueella esimerkiksi silloin, kun jalkaterän poikittaiskaari on madaltunut. Myös vasaravarpaisiin muodostuu  usein känsiä.

 

Känsät ovat tasavärisiä tai niissä näkyy sisäkkäisiä renkaita känsän sydämen ympärillä. Syylän rakenne on taas enemmän huokoinen ja siinä on nähtävissä pieniä tummia pisteitä.  Känsä voi kasvaa pienenä piikkinä syvälle ihoon, ja silloin känsän päältä painettaessa tuntuu kipua. Syylä kasvaa laajemmalle alueelle ihon sisällä, eikä siinä välttämättä tunnu kipua ollenkaan päältä painettaessa,  vaan enemmänkin, kun syylää puristaa sivuilta. 

 

Hoito

Känsien hoidossa on tärkeää päästä eroon ihoalueen hankauksen tai paineen aiheuttajasta. Kenkien tulee olla sopivia, ne eivät  saa hangata tai puristaa.  

Kivun lievittämistä edistävät erilaiset kevennystuotteet jotka vähentävät ihoon kohdistuvaa rasitusta. Känsää ympäröivälle iholle voidaan esimerkiksi asettaa huoparengas, joka siirtää normaalisti känsään kohdistuvan paineen ympärysiholle. Joskus taas on parempi suojata ärtynyt iho esim. kangas- tai silikonisuojuksella.

Salisyylilaastarilla voi pehmittää känsää ja pistävä kipu voi hävitä. Känsän kokoisen salisyylilaastarin paikallaan pysyminen on hyvä varmistaa, vaikka fleecetyyppisellä ihosuojalla (Fleecy Web®).

Hydrokolloidilaastareilla (Compeed®) on saatu samankaltaisia tuloksia eikä niiden käyttöön liity terveen ihon syöpymisvaaraa. Laastarin vaihtaminen viikon välein pari kolme kertaa saattaa poistaa känsän. Känsiä ei pidä itse leikellä saksilla eikä vuolla  veitsellä haavojen syntymisen ja infektiovaaran takia. 

 

Jos omahoito ei auta, kannattaa hakeutua jalkaterapeutin hoitoon. Känsä poistetaan verettömästi ja alue voidaan tarvittaessa keventää ja suojata.

Ohjattu jalkavoimistelu sekä jalkaterien toimintoja ohjaavat ja kuormitusta tasaavat tukipohjalliset tai varpaiden yksilölliset oikaisijat joilla pyritään korjaamaanjalkaterän asentoa ja toimintaa saattavat pysäyttää känsiintymisen.

 

Syylät aiheuttaa virus, joten niihin ei ole varsinaista lääkehoitoa. Hoidoksi voi kuitenkin kokeilla eri hoitovaihtoehtoja, joiden hoitotulokset ovat vaihtelevia. Joskus kannattaa jäädä odottamaan syylien parantumista itsestään, mikäli niiden aiheuttama kipu, lukumäärä, sijainti tai esteettinen haitta ei edellytä hoitoa. 

Syylien hoitoon voi myös käyttää samoja pehmustavia, pehmentäviä, suojaavia ja keventäviä laastarihoitoja kuin känsienkin hoitoon.  Ne voivat pehmittää syylän ympärille muodostuvaa kovettumaa ja syyläkudosta ja vähentää alueen painetta.

Syylän hoidon tavoitteena on syyläkudoksen tuhoaminen. Syylän ärsyttäminen hoitoaineilla ja hiomisella saattaa käynnistää vasta-ainemuodostuksen, ja syylä katoaa. 

Perinteinen syylän hoitomenetelmä ononkin sarveistumaa sulattava tai syövyttävä lääke, esimerkiksi apteekista saatava maitohappokollodium, Verruxin®

 

Jos syylä on kivulias, siitä on esteettistä haittaa tai omahoito ei tehoa kuukauden kuluessa, kannattaa hakeutua jalkaterapeutin vastaanotolle. Jalkaterapeutti poistaa kovettuman syylän ympäriltä ja ohentaa syylää. Syyläkudoksen tuhoamiseen voidaan käyttää esimerkiksi syövyttävää lapisliuosta tai vaikka SyylEnd liuosta. Tarvittaessa syyläalue kevennetään huovan avulla. Syylien hoitoon tarvitaan lähes aina useampi hoito kerta.

 

www.jalkaterapiaebet.fi

 

Jalkaterapiasta apua jalkojen toiminnan ongelmiin.

Ihmisen jalkaterässä on 26 luuta. Luiden lisäksi jalkaterästä löytyy 55 niveltä, 107 nivelsidettä ja 31 lihasta! Jalkaterä on siis hyvin monimutkainen kokonaisuus ja niiltä vaaditaan toiminnallisesti paljon. Jalat kannattelee ihmisen painoa, toimii iskunvaimentimina, pitää yllä tasapainoa. Jalkojen pitää mukautua monenlaisiin tilanteisiin ja niiltä vaaditaan hyvää rasituksensietokykyä.

Askelluksen kannalta tärkeimmät nivelet sijaitsevat jalkaterän takaosalla. Ylempi nilkkanivel on monelle tuttu nivel, jossa tapahtuu nilkan ojennus ja kokistusliikkeet. Almpi nilkkanivel voi olla monelle jo paljon tuntemattomampi nivel. Se säätelee kantaluun ja jalkaterän etuosan asentoa ja toimintaa.  Kun kantaluu kääntyy sisään, niin jalkaterän etuosa kääntyy myös sisään- ja alaspäin. Tätä liikettä kutsutaan supinaatioksi, supinaation aikana jalkaterän nivelrakenteet lukkiutuvat, pitkittäiskaari kohoaa. Jalkaterästä tulee rakenteellisesti jäykempi. Tällöin jalkaterästä tulee vipuvarsi, joka mahdollistaa eteenpäin työntävän ponnistusvaiheen kävelyn aikana. 

Pronaatioksi kutsutaan liikettä joka tapahtuu päinvastaisesti. Eli kantapää ja jalkaterän etuosa kääntyy ulos- ja ylöspäin. Tällöin Jalkaterän lukitus vapautuu pitkittäinenkaari laskeutuu. Jalkatetä muuttuu löysemmäksi, ja se nyt pystyy sopeutumaan epätasaiseenkin alustaan ja samalla se toimii iskunvaimmentimena.  Myös isovarpaallalla ja sen taipumisella on osansa ponnistusvaiheen loppuvaiheessa. Se edesautaa jalkaterän jäykistymistä ja pitkittäiskaaren kohoamista.

JALKATERÄN TOIMINAN ONGELMAT

Jalkaterän rakenteessa mutta myös toiminnassa voi olla monenlaisia poikkeavuuksia.  Jalkaterä kuitenkin  on hyvin sopeutuvainen ja niin se myös sopeutuu poikkeavaan kuormitukseen ja pystyy korvaamaan puuttuvaa tai heikkoa toimintaa toisella. Myös luut, nivelet ja lihakset usein hyväksyvät poikkeavan tilan ja näin ollen esimerkiksi  latuskajalkaisella ei välttämättä ole koskaan mitään kipuoireita jalkaterässään. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos ylitetään yksilöllisten kudosten sietokyky, eikä jalkaterä enää pysty sopeutumaan kasvaneeseen rasitukseen. Tällöin voi tulla kiputiloja ja normaali käveleminen muuttuu, ja kuormitusogelmat voivat pahentua.
 

Näihin kipuhin monesti auttaa rasituksen vähentäminen. Kaikissa tilanteissa lepo ei kuitenkaan riitä. Silloin jalkaterän kuormitusvirhe voi olla vaikeampi ja sen hoitaminen vaatii kuormituksen vähentämisen lisäksi kuormitusvirheiden korjaamista.

Jalkaterapiassa  jalan kuormitusvirheitä ja virheellistä toimintaa voidaan korjata pohjallisterapian ja toiminnallisen harjoittelun avulla. Jossain tilanteissa voidaan tarvita myös mobilisaatiota, jolla lisätään nivelten liikkuvuutta. Teippauksella, voidaan rajoittaa niveltenliikettä joissa liike aiheuttaa kipuja. Kinesioteipauksilla voidaan ohjata liikettä oikeaan suuntaan.

Pitkittyneen kivun kanssa ei kannata jäädä odottelemaan, vaan silloin tulisi hakeutua hoitoon.  Tilanteessa missä kipuja ei vielä ole tullut, mutta virheeliinen toiminta tai asento tiedostetaan, niin silloin on järkevää hakeutua ennaltaehkäisevään hoitoon. 

 

Kuva: Laura Iikkanen photograhy

Kuva: Laura Iikkanen photograhy